Terveyskuulumisia Tämä kevät olikin sitten astetta rankempi aloitus tälle kasvattajan uralle. Olen viimeiset kaksi kuukautta itkenyt silmät päästäni ja menettänyt yöuneni yhden kasvatin sekä oman pennun vuoksi, mutta nyt ollaan viimein viisaampia ja saatu vastauksia moniin kysymyksiin.
Nirpi ontui vasenta etujalkaansa 28.-30.3. Ontuma meni levolla ohi tuolloin, ja samoihin aikoihin näin Wilsonin (W. Ghibli) ensi kertaa luovutuksen jälkeen. Sen etujalat olivat aika hurjan näköiset, mikä tietenkin säikäytti. Selvittelin asioita pääsiäisen yli, konsultoin kokeneempiani, ja heräsi pelko kyynärnivelien inkongruenssista. Wilsonille saatiin aika ortopedille röntgenkuviin huhtikuun lopulle. Nirpin ontuma palasi 10.4. aamulenkillä riehumisen jälkeen ja vein sen eläinlääkärille röntgeniin heti 12.4. (tai siis ihana Satu vei minun puolesta, koska olin itse töissä). Kyynärnivelet ja ranteet näyttivät ok:lta, mutta jotain häikkää jalkojen luissa oli, lääkäri ei vain tarkkaan osannut sanoa, mitä. Kuvat lähetettiin konsultoitavaksi muutamalle ortopedille, mutta mitään vastauksia ei saatu. Wilson röntgenkuvattiin Turun Pet-Vet Ortossa 28.4. Sillä todettiin etujalkojen virheasento/kehityshäiriö, molemmissa etujaloissa olkaluun nivelnastat eivät samalla korkeudella, mediaalinen korkeammalla kuin lateraalinen, nivelpinta vinossa. Molemmat radiukset proksimaalipää normaalia lateraalisemmin, molemmissa radiuksissa kiertymää dv-kuvissa, oikeassa voimakkaammin, sivukuvissa ei selkeää inkongruenssia radiuksen ja ulnan välillä, lievää skleroottisuutta mutta ei voimakkaita reaktioita. Ranteet ok. Wilson ei ole tänä aikana ontunut kuin kerran eikä klinikkatutkimuksessakaan aristellut raajojen palpaatiossa ja venyttelyissä lainkaan. Koska se on oireeton, mitään välittömiä toimenpiteitä ei tarvita, vain tarkkaa seurantaa ja normaalia liikuntaa. Wilsonin kuvannut eläinlääkäri oli itsekin yllättynyt, koska tällaisia ei tule vastaan kuin harvoin eikä tämä ole collieille ollenkaan tyypillistä. (Tämähän kyllä jo tiedettiin ja kyllä teki mieli huutaa elämän epäreiluutta kerran jos toisenkin tänä keväänä.) Lähetin Nirpin röntgenkuvat Wilsonin kuvanneelle lääkärille kommentoitavaksi/toiseksi tapaukseksi ja kysyin, onko kyseessä sama vaiva ja onko tosiaan mahdollista että kasvu korjaisi tilannetta. Lääkäri vastasi, että mahdollisesti on samaa mutta lievempänä, mutta ei pystynyt varmaksi sanomaan. Hän kuitenkin suositteli, että koska Nirpi on ontunut, sen kyynärpäiden tilanne kannattaisi tarkistuttaa ja paras vaihtoehto tähän olisi CT-kuvantaminen. Nirpi ontui vasenta etujalkaansa vielä kahtena erillisenä päivänä huhtikuun loppupuolella, sen jälkeen se on ollut täysin oireeton. Ontumaa ei ole tarvinnut lääkitä kipulääkkeillä, vaan se on mennyt levolla ohi. Olin tässä vaiheessa jo aika epätoivoinen, koska kukaan konsultoitu ortopedi ei ollut edelleenkään vastannut Joensuussa Nirpin kuvanneelle lääkärille, vaikka jotenkin odotin että jotain vastauksia tulisi jo ennen Wilsonin kuvaamista. Halusin vain niin kovasti tietoa, mustaa valkoisella, että mikä pennuilla oikeasti on, kun tuntui että kaikki vain arvailivat syitä ja seurauksia. Niinpä varasin Nirpille ajan CT-kuviin Eläinsairaala Veteriin ja 25.5. ajelimme Tampereelle. Ortopedin tutkimuksissa Nirpi aristi vasenta kyynärpäätä, muuten liikkeet ym. klinikalla olivat ok. Nirpi kuvattiin ja CT-kuvat lähetettiin Saksaan lausuttavaksi radiologille. Vastausten saapuminen oli suuri helpotus, sillä ne olivat tässä tilanteessa oikeastaan parhaat mahdolliset ja selkeyttivät myös Wilsonin lausuntoa. Nirpillä havaittiin kuvissa lievää kyynärnivelen inkongruenssia ja ulkokiertoa. Kuvista oli nähtävissä, että radiuksessa ja ulnassa oli ollut epäsuhtaa (eli ne olivat kasvaneet eri tahtiin), mutta sittemmin epäsuhta on tasaantunut ja ne ovatkin alkaneet taas kasvaa keskenään samassa tahdissa. Jostain syystä vasemman jalan luut ovat lyhyemmät kuin oikean, ja hieman yllättäen oikeassa kyynärässä olkaluun mediaalisessa nivelnastassa oli lievää osteokondroosia eli ruston paksuuntumaa, joka on saattanut tulla epätasaisesta paineesta - ihan loogista sen suhteen, että vasemman jalan ontuma on aiheuttanut ajoittain enemmän rasitusta oikeaan jalkaan. Nirpin molemmat ranteet olivat edelleen kunnossa ja kyynärät vaikuttivat ok:lta. Kummankin kyynärän varislisäkkeet ovat luutuneet onnistuneesti eikä jaloissa näkynyt lainkaan nivelrikkoa. Tämä on siis ihan huippujuttu! Juurisyynä kasvuhäiriöön on yksinkertaisesti se, että värttinäluu on lähtenyt kasvamaan S:n muotoisena eikä normaalin suorana, mutta radiologi ja ortopedi eivät osanneet sanoa, miksi näin on tapahtunut. Mahdollisesti voi olla kyse jostakin samankaltaisesta kuin lyhytkasvuisilla ihmisillä; ortopedin mukaan kuulostaa loogiselta, että pienellä aikuiskoolla ja kasvun häiriöillä olisi yhteys (en minä tästä yhdistelmästä ihan isoimpia koiria odottanutkaan, joskaan en nyt ihan tällaistakaan). Nirpi on korkeusmitattu mittakepillä kahdesti - 16-viikkoisena sen säkäkorkeus oli 36 cm ja 6-kuisena 43 cm, eli onhan tuo aika pieni kun miettii, että vielä se 8 senttiä täytyisi tulla lisää (collienartun alaraja 51 cm). Radiologin mukaan kasvulinjat ovat kuitenkin vielä auki, mikä on hyvä asia ja koska Nirpi on nyt yli kuukauden ollut ontumaton, mitä ilmeisimmin kasvu on korjannut tilannetta. Toivotaan että korjaa vielä jatkossakin! Iloinen uutinen vastauksessa oli myös, että mitään jatkotoimenpiteitä ei akuutisti Nirpillekään tarvitse tehdä. Oikean jalan osteokondroosi on niin lievä, että se todennäköisesti parantuu itsestään eikä sitä ole järkeä lähteä leikkelemään. Myöskään ulnan katkaisu, joka tyypillisesti kyynärnivelen inkongruenssitapauksissa tehdään hoidoksi, ei hyödytä tässä vaiheessa kun kasvu on kesken. Jos etujalkojen virheasento vaivaa tulevaisuudessa, niitä voi operoida korrektiivisella osteotomialla, mutta tämäkin on niin iso leikkaus ettei siihen luultavasti ole järkevää lähteä. Olen itsekin sitä mieltä, että on parempi että kasvava koira saa elää tavallista pennun elämää, raajojen leikkausoperaatioista kun aina seuraa pitkät liikkumiskiellot, toipumisajat ja pitkä kuntoutusprosessi. Nyt Nirpi saa siis jatkaa täysin normaalia elämää, sen kliinistä kuntoa seurataan ja mikäli ontuma palaa, kontrolloidaan uudestaan lääkärissä. Ortopedin mielestä olisi hyvä, että Nirpi läpivalaistaan jo ennen virallisia PEVISA-kuvia, kuukauden tai kahden päästä, jotta nähdään tilanteen eteneminen. Tähän onneksi riittää röntgenit omalla eläinlääkärillä eikä tarvitse CT:seen asti lähteä uudestaan. Myös Wilson menee kontrollikuviin jossain kohtaa, ja luonnollisesti molemmille oleellista on myös hyvä lihashuolto jo ennen mahdollisia oireiden ilmenemistä. Agility on poissuljettu harrastusvalikoimasta, mutta kaikkeen muuhun saatiin ortopediltä lupa tehdä ja siitä olen kovin iloinen <3 Sisarukset ovat niin kovin aktiivisia ja eläväisiä, että jotain pääpuuhaa varmasti tarvitaan. Mainittakoon tähän vielä, että sekä Nirpi että Wilson ovat saaneet koko kasvuaikansa riittävästi runsasta, vapaata ja monipuolista liikuntaa. Ne ovat syöneet laadukasta penturuokaa, samaa kuin niiden kaksi veljeä jotka ovat kasvaneet täysin normaalisti, suorilla jaloilla ja sen kokoisina kuin tämän ikäisen collien pennun kuuluukin. Ramin ja Nipsun kuulumiset tänä keväänä ovatkin olleet ihan valtavan suuri ilonaihe minulle <3 Laiha lohtu tässä tilanteessa on, että kukaan muukaan ei olisi osannut tällaista riskiä tässä yhdistelmässä ennustaa. Kahden pennun osalta geenilotto ei ollut nyt onnekas, mutta olen äärimmäisen kiitollinen siitä, että tilanne ei nyt estäkään normaalia kasvavan koiran elämää. (Kuin myös siitä, miten asiallisesti ja kannustavasti sekä Wilsonin että isäkoira Lennin omistajat ovat tilanteeseen suhtautuneet.) Vähän turhan rankka kevät takana, ja tämä turhan rankka kokemus heti kasvatuksen alkutaipaleella olisi mieluummin voinut olla tulematta. En toivo tällaista kenellekään, mutta ainakin tämä on tosiaan kasvattanut ihmisenä ja koirankasvattajana. Tästä kompastellaan ylöspäin taas - kiitos läheisimmät kaikesta tuesta, avusta ja puhelimessa vietetyistä tunneista. Tiedätte keitä olette ja olette parhaita.
0 Comments
Leave a Reply. |
Arkisto
October 2021
Kategoriat |